Aiheen valinnasta: Neljä itsestään selvää sääntöä

Kuva: thegardenbuzz (Flickr)
Kuva: thegardenbuzz (Flickr)

Alaotsikko on lainattu kirjailija ja semiootikko Umberto Ecolta. Paitsi tunnettuja romaaneja, kuten Ruusun nimi ja Foucaultin heiluri, Eco on kirjoittanut akateemisten oppaiden joukossa klassikoksi muodostuneen Oppineisuuden osoittaminen -teoksen vuonna 1977.

Eco esittää ”neljä itsestään selvää sääntöä” koskien tutkielman aiheen valintaa. Säännöt ovat ajattomia ja kertaamisen arvoisia. Ne sopivat hyvin muistutukseksi myös kokeneemmalle tutkijalle, joka ohjaa opinnäytetöitä tai miettii seuraavan tutkimuksensa teemaa.

1) Aiheen on vastattava opiskelijan (tutkijan) intressejä.

2) Käytettävän aineiston on oltava suhteellisen helposti saatavilla.

3) Käytettävän aineiston on oltava opiskelijalle (tutkijalle) ymmärrettävää.

4) Tutkimuksen metodisen viitekehyksen on mahduttava opiskelijan (tutkijan) kokemuspiiriin.

Lopulta ohjeita on kuitenkin vain yksi, jonka Eco kiteyttää pilke silmäkulmassa seuraavasti:

”Tutkielman tekijän on tehtävä sellainen tutkielma, jonka hän kykenee tekemään.”

Itsestään selvää, kuten Ecokin toteaa. Itsestäänselvyydet ovat kuitenkin siitä jänniä, että ne tulee helposti sivuuttaneeksi juuri siksi, että ovat niin yksinkertaisia. Ilmeisimmät ohjenuorat eivät näykään toiminnassa.

Niinpä tutkimuksen teossa voi tulla vastaan hankaluuksia sen tähden, että työtä on lähdetty tekemään huomioimatta ilmeisiä, aiheen valinnan kannalta merkityksellisiä seikkoja.

Se, millaisen tieteellisen tutkielman kukin kykenee tekemään, on tärkeä kysymys, jota neljä sääntöä avaavat. Käytännön toteutusmahdollisuudet, kuten aineiston saatavuus ja metodin sopivuus omaan osaamiseen nähden, ovat oleellisia. Vaikka aihe olisi kuinka kutsuva, kannattaa harkita, lähteäkö tekemään tutkimusta, jonka toteuttaminen on käytännössä vaikeaa.

Nähdäkseni keskeisin kysymys lopulta kuitenkin on, innostaako aihe aidosti. Tämä on myös seikka, jota kukaan toinen – esimerkiksi ohjaaja – ei voi ulkoapäin määritellä.

Minkä aiheen parissa juuri sinä jaksat viettää useampia vuosia? Vaikka aihevalinta olisi muuten perusteltu, voi tutkimusta olla vaikeaa toteuttaa käytännössä, jos se tuntuu vieraalta. Tällaiseen tilanteeseen saatetaan päätyä vaikkapa silloin, kun tarjolla on periaatteessa hieno tilaisuus, esimerkiksi paikka valmiiksi rahoitetussa tutkimusprojektissa tai aineisto, joka on heti saatavissa ohjaajalta. Tällaiset edut eivät lopulta kuitenkaan pelasta, jos aihe jatkuvasti tuntuu etäiseltä.

Mikään aihe ei itsessään ole kiinnostava tai epäkiinnostava. Lähes mistä tahansa teemasta on mahdollista tehdä mielenkiintoista tutkimusta. Kyse on tutkijasta ja siitä, mikä juuri hänet sytyttää. Aiheen on tunnuttava aidosti innostavalta. Toki epäkiinnostavaksikin koetusta teemasta on mahdollista tehdä tutkimusta. Mutta kun kiinnostaviakin aiheita on saatavilla, ei kannata.

Sanoisin, että tämä on ohjeista tärkein. Muiden, esimerkiksi aineiston hankkimiseen tai analyysiin liittyvien haasteiden kanssa jaksaa painia paremmin, jos aiheeseen suhtautuu intohimoisesti. Itselle vieraalta tuntuvan aiheen parissa työskentely on puolestaan aina hankalaa, olivat olosuhteet muuten miten otolliset tahansa.

Lopuksi on todettava, että tutkimusaiheen tarkempi määrittyminen voi olla pitempi prosessi, riippuen tutkimusalasta ja tilanteesta. Aina valintaa ei tehdä tietoisesti, tiettynä hetkenä: tutkimusta vain lähdetään tekemään ja aihe muokkautuu moneen kertaan tutkimusprosessin aikana. Tämä kuuluu asiaan. Jostakin on kuitenkin lähdettävä liikkeelle. Valintojen pohtiminen on hyväksi prosessin eri vaiheissa, sillä aiemmat ratkaisut määrittävät aina jonkin verran myöhempiä valinnanmahdollisuuksia.

Mikä on sinun kokemuksesi tutkimusaiheen valinnasta? Oliko aihe alusta asti selvä, vai löytyikö se vasta mutkikkaiden sivupolkujen jälkeen?

Lähde: Eco, Umberto . Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään. Suom. Pia Mänttäri, 3. Painos. Tammer-Paino Oy, Tampere. 1995.

Artikkelin sijainti: Yleinen Asiasana: , . Lisää kirjanmerkkeihin: permalink.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit tilata kommentit myös vaikka et itse kommentoisi.