Kirjoittamisen kursseja pääkaupunkiseudun väitöskirjatutkijoille vuonna 2024

Kirjoittanut Kimmo Julkaistu 8 joulukuun, 2023
Kuva: Matthew Waring (Unsplash)

Haluaisitko tehdä väitöskirjaprosessistasi jaetun?

Pidin vuosina 2012–2021 Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijoille suunnattuja kirjoittamisen kursseja. Nämä kurssit olivat ehdottomasti kivoimpia asioita omassa opetustyössäni, mutta kurssit lopetettiin lopulta säästösyistä. Nyt niitä kuitenkin jatketaan taas erillisrahoituksella, ainakin kalenterivuoden 2024 ajan.

Kurssit toteutetaan osana pääkaupunkiseudun korkeakoulujen kielikeskusten KiViTa-yhteistyöhanketta. Näin kurssit ovat avoimia kaikkien pääkaupunkiseudun neljän hankkeeseen osallistuvan yliopiston (Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Taideyliopisto ja Hanken svenska handelshögskolan) väitöskirjatutkijoille.

Vuoden 2024 aikana järjestetään peräti kolme kurssia. Kaikki kurssit toteutetaan etäopetuksena, ja ne kokoontuvat yhteensä kymmenen tapaamisen ajan. Kuhunkin ryhmään mahtuu 25 osallistujaa.

Kurssilla keskustellaan väitöskirjan kirjoittamisesta, tutustutaan kirjoittamista tukeviin työtapoihin, asetetaan tavoitteita ja sitten toteutetaan nämä tavoitteet.

Kurssi on tarkoitettu sellaisille väitöskirjantekijöille, joiden väitöskirja on jo työn alla ja jotka pystyvät sitoutumaan säännölliseen työskentelyyn. Väitöskirjaa vasta suunnitteleville tai sen tekemisestä haaveileville kurssista ei kokemusten mukaan hyötyä ole.

Kursseista ensimmäinen alkaa 15.1.2024. Tapaamiset ovat maanantaisin klo 10:15–11:45 Zoomissa. Kurssille ilmoittautuminen alkaa ma 11.12.2023. Löydät lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet kurssisivulta.

Keväällä 2024 järjestetään toinenkin kurssi, joka alkaa pääsiäisen jälkeen 8.4.2024. Sen tapaamiset ovat maanantaisin klo 14:15–15:45 Zoomissa. Kurssin tapaamisista kuusi ensimmäistä on keväällä, ja kurssi jatkuu syyskuussa neljän tapaamisen ajan. Tälle kurssille ilmoittautuminen alkaa myöhemmin keväällä.

Lisäksi järjestetään vielä kolmas kurssi syksyllä 2024. Tarkemmat tiedot tulevat myöhemmin, mutta näillä näkyminen tapaamiset ovat maanantaiaamuisin.

Kurssille osallistumisen edellytyksenä on voimassa oleva jatko-opinto-oikeus jossain KiViTa-hankkeen yliopistossa (Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Taideyliopisto ja Hanken svenska handelshögskolan). Kurssin työkieli on suomi, mutta itse väitöskirjan kieli voi olla mikä tahansa.

Kurssi noudattelee samoja periaatteita kuin vastaavat graduntekijöille suunnatut kurssit. Näiden kurssien periaatteista löydät esittelyn täältä.

Suuri osa kurssityöskentelystä tapahtuu pienryhmissä. Siksi on tärkeää, että osallistujat todella sitoutuvat yhteisiin tapaamisiin.

Tässä pari palautetta aiemmilta kurssielta:

Kurssi oli mielestäni erittäin hyvä ja hyödyllinen ainakin opintojen loppuvaiheessa olevalle jatko-opiskelijalle.

Mainio kurssi joka olisi hyvä tarjota kaikille väitöskirjan kirjoittajille.

Kategoria: Yleinen | Asiasanat: , , , | Kommentoi

Onko väitöskirjatutkimus hullun hommaa?

Kirjoittanut Kimmo Julkaistu 1 kesäkuun, 2023
Kuva: Thiébaud Faix (Unsplash)

Pidin tänä keväänä jälleen kurssin väitöskirjatutkijoille verkkokirjoittamisen eri teemoista. Tämän kevään kurssiblogin teemaksi valikoitui kurssilaisten oman ideoinnin pohjalta kysymys siitä, onko väitöskirjan tekemisessä järkeä. Blogin nimeksi tuli iskevä Hullun hommaa?

Mihin lopputulokseen luulet kurssilaisten päätyneen? Onko väitöskirjatutkimus hullun hommaa?

Tällaisessa yhteisöllisessä blogissa jokainen lähestyy kysymystä ja teemaa tietysti aina omasta näkökulmasta. Tämän kevään blogissa on paljon hyviä kirjoituksia, koska väitöskirjatutkijat ovat keskimäärin todella hyviä kirjoittajia. Nostan tuolta esille nyt, eri näkökulmia havainnollistaakseni, esimerkiksi kirjoitukset huijarisyndroomasta, väitöskirjatutkimuksesta ja rahasta sekä hullusta ulkomaalaisesta, joka on tullut Suomeen tekemään väitöskirjaa. Muutkin kirjoitukset kannattaa tsekata. Samastutko hulluuteen?

Olen pitänyt Tutkijan verkkokirjoittaminen -kurssia nyt jo aika monen vuoden ajan, ennen koronaa lähiopetuksena ja koronan aikana ja sen jälkeen verkkokurssina. Oma suhteeni verkkokirjoittamiseen on ehtinyt tuona aikana vaihdella aika paljonkin: välillä olen blogannut ja somettanut paljonkin, välillä on tuntunut tarpeelliselta vältellä verkkoa ja keskittyä muunlaiseen kirjoittamiseen. Se, mikä ei ole vaihdellut, ovat loistavat opiskelijat. Sen näet aika helposti tästäkin kurssiblogista.

Helsingin yliopiston tutkijakoulurakenne uudistui vuodenvaihteessa, ja kielten ja viestinnän opetus ainakin äidinkielen kurssien osalta on hieman käymistilassa. Tämä olikin ainakin toistaiseksi viimeinen Tutkijan verkkokirjoittaminen -kurssi, jonka minä pidän. Tarvetta tällaisille kursseille selvästi on. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo. Onneksi kurssien hedelmät ovat luettavissa pitkään näissä kurssiblogeissa!

Kategoria: Yleinen | Asiasanat: , , | Kommentoi

Mitä kirjoittaja voi oppia pitkän matkan juoksijalta

Kirjoittanut Carol Julkaistu 9 toukokuun, 2023

Olen käyttänyt osia Haruki Murakamin kirjasta What I Talk About When I Talk About Running oheislukemistona opetuksessani vuosien ajan.

Kirja kertoo yhtä paljon Murakamin kirjoittamisesta kuin juoksemisesta. Murakami kuvaa, miten aloitti samanaikaisesti juoksuharrastuksen ja säännöllisen kirjoittamisen noin 30-vuotiaana. Nämä kaksi ovat kulkeneet hänen elämässään käsi kädessä. Murakami uskoo, että hänen kirjansa olisivat olleet hyvin erilaisia, jos hän ei olisi harrastanut juoksua niitä kirjoittaessaan. Hän toteaa, ettei voi tietää tarkalleen, millä tavoin toisenlaisia teksteistä olisi tullut, mutta erilaisia kuitenkin.

Pidän Murakamin tekstien puhtaasta tyylistä. Ajattelen, että se on seurausta omistautumisesta ja ammattimaisuudesta: tietynlaisesta sinnikkyydestä pelkän kyvykkyyden sijaan. Koen lukijana olevani turvassa Murakamin teksteissä. Tiedän, että niihin voi luottaa.

Kun luen tätä muistelmateosta juoksemisesta ja kirjoittamisesta, uskon ymmärtäväni, mihin Murakamin tekstien vahvuus liittyy. Opetan työkseni kirjoittamisen prosessia. Vaikken tyypillisesti keskity siihen, millaisia teksteistä täytyy tulla, opetustani ohjaa ajatus, että prosessin ymmärtäminen ja hallitseminen johtaa laadukkaisiin teksteihin.

Tämän takia on mielestäni aina tärkeää opettaa kirjoittajille prosessia, kirjoittivat he mitä tahansa. Vaikka käsittelisi hyvien tekstien piirteitä ja ymmärtäisi ne teoriassa, sellaisia on vaikea tuottaa, jos ei ole käsitystä siitä, miten toimia käytännön tasolla: miten lähestyä kirjoittamista tänään, huomenna tai ensi viikolla.

Prosessin ymmärtäminen tarkoittaa säännöllisyyttä ja sinnikkyyttä lahjakkuuteen nojaamisen sijaan. Kirjoittamista silloinkin, kun ei siltä tunnu. Sitä, että uskaltaa lähteä liikkeelle miettimättä heti tekstin laatua. Sitä, että jaksaa muokata tekstiään versiosta toiseen, jotta siitä voi tulla vahva.

Murakamin kirja kuvaa elävästi ja konkreettisesti, millaista on arki, jossa synnytetään hienoja tekstejä. Lisäksi se on kauniisti kirjoitettu. Tässä muistelmassa on eleetöntä voimaa. Teksti ei ainoastaan kuvaa jotakin (juoksemisen ja kirjoittamisen jatkuvaa harjoitusta vuodesta toiseen), vaan edustaa sitä, mitä kuvaa. Murakamin virkkeissä on rauhoittava, nautinnollinen rytmi, joka kuljettaa lukijaa eteenpäin pitkän matkan juoksijan harjaantunein askelin.

Kategoria: Yleinen | Kommentoi

Harmittaa, että kirjoittamisen kurssiani vielä tarvitaan  

Kirjoittanut Carol Julkaistu 25 huhtikuun, 2023

Olen opettanut noin kymmenen vuotta kursseja ja työpajoja nimellä Finding Joy and Productivity in Academic Writing. Pidän valmennuksia monenlaisista aiheista, mutta tämä on ylivoimaisesti suosituin sisältö, jota olen opettanut yliopistoissa Suomessa ja muualla. Kurssi on tarkoitettu väitöskirjantekijöille ja kokeneemmille tutkijoille.

Valmentaessani hiljattain Berliinissä Hertie Schoolin tohtoriopiskelijoita totesin, että tätä kurssia suunnitellessani kuvittelin, että se ei ennen pitkää ole enää tarpeen. Opetan sitä toki mielelläni. Samalla huomaan olevani pettynyt siihen, että kurssia edelleen tarvitaan, ehkäpä enemmän kuin koskaan.

Joy-kurssin synty: tarve kokonaisvaltaiselle kirjoittamisen tuelle

Lähdin aikanaan luomaan kurssia muun työn ohessa. Se ei liittynyt väitöskirjani aiheeseen eikä projektiin, jossa silloin työskentelin Aalto-yliopistossa. Kävi kuitenkin niin, että kysyntä kirjoittamisen tuen kehittämiselle oli voimakasta. Siitä tuli päätyöni.

Kurssi syntyi tarpeesta kokonaisvaltaiselle kirjoittajien tuelle, jollaista ei ollut tarjolla yliopistoissa. Tällainen tuki on perinteistä kirjoittamisen opetusta täydentävää. Siinä keskitytään kirjoittamisen psykologiseen puoleen ja käytännön askeliin: kirjoittajan mieleen ja arkisiin asioihin. Tutkijoiden mielekkään työskentelyn kannalta ei riitä, että puhutaan vain siitä, millaisia ovat hyvät tieteelliset tekstit tai miten oppia julkaisemaan.

Nämä ovat tutkijan työn perusasiaa, mutta tekstityypin tai julkaisuprosessin ymmärtäminen ei suoraan auta monissa kysymyksissä, joita akateeminen kirjoittaja joutuu käytännössä ratkaisemaan: Mistä löydän aikaa kirjoittamiselle? Mitä ja kuinka paljon kirjoitan tänään, tällä viikolla, tässä kuussa? Mitä tehdä seuraavaksi (kun on kyseessä niinkin laaja teksti kuin väitöskirja tai vertaisarvioitu tutkimusartikkeli)? Miten suhtautua saamaani palautteeseen ja tekstin muokkausehdotuksiin? Miten päästä eteenpäin, kun kirjoittaminen ahdistaa? Miten jatkaa, jos kirjoittaminen on ollut tauolla viikkoja, kuukausia tai vuosia?

Tuen tarve on kasvanut

Minusta näyttää, että kirjoittamisen ongelmia tiedostetaan yliopistoissa nykyään paremmin ja monipuolisempaa tukea on tarjolla. Silti tuen tarve tuntuu olevan voimakasta. Mietin, liittyykö tämä esimerkiksi siihen, että tutkijoiden työskentelyolosuhteet eivät ainakaan ole helpottaneet viime vuosina. Moni tuntuu elävän kovien paineiden alla, kohtuuttoman työmäärän kuormittamana. Erilaiset johtamis- ja ilmapiiriongelmat vaikuttavat olevan yleisiä.

Ei ole tutkijan itsensä vastuulla, jos esimerkiksi työmäärä on mahdoton tai kirjoittamiselle ei ole riittävästi aikaa työnkuvan puitteissa. Joy-kurssin pyrkimys on auttaa tutkijoita tunnistamaan paitsi omia vahvuuksiaan ja haasteitaan (sekä mahdollisuuksia selvitä niistä), myös reflektoimaan niitä olosuhteita, joissa työskentelee.

Rakenteiden on tuettava kirjoittamisen iloa

Näkemykseni on, että yliopistoissa tarvitaan perustavampaa kirjoittamisen kulttuurin muutosta, joka läpäisee akateemisen työn yksilötason kirjoittamisesta tieteellisiin julkaisukäytäntöihin asti. Kyse ei ole ainoastaan kirjoittamisen tuesta, vaikka pidän sitä tärkeänä. Kyse on laajemmasta keskustelusta sen suhteen, mikä rooli kirjoittamisella on yliopistoissa ja minkä on muututtava, jotta tutkijat voisivat paremmin – ja edistäisivät tieteenalansa kehittymistä kirjoittaen, mielekkäällä tavalla.

Kirjoittamisen ilon ja tietynlaisen, tutkijaa itseään tyydyttävän tuotteliaisuuden – ulkopuolelta asetettujen tulostavoitteiden sijaan – pitäisi olla luonteva osa akateemista työtä. Niiden kadottaminen ei ensisijaisesti ole yksilön syy eikä niiden löytämisen pitäisi olla yksittäisten tutkijoiden omalla vastuulla.

Kategoria: Yleinen | Asiasanat: , , , | Kommentoi

Kimmon työnohjausryhmä väitöskirjatutkijoille keväällä 2023

Kirjoittanut Kimmo Julkaistu 3 tammikuun, 2023
Kuva: ian dooley (Unsplash)

Toivoisitko lisää tukea väitöskirjaprosessiisi? Haastaako jaksaminen, mietityttävätkö uranäkymät? Tule mukaan Kimmon järjestämään väitöskirjatutkijoiden työnohjausryhmään keväällä 2023. Tapaamiset toteutetaan etänä Zoomissa.

Työnohjauksessa tarkastellaan ja jäsennetään omaan työhön liittyviä kysymyksiä, kokemuksia ja tunteita koulutetun työnohjaajan avulla, ryhmän toiveiden mukaan. Ryhmässä voidaan käsitellä esimerkiksi ajanhallintaan, epävarmuuden sietämiseen, kirjoittamisprosessiin tai oman osaamisen kehittymiseen ja uratoiveisiin liittyviä aiheita.

Ryhmä kokoontuu Kimmo Svinhufvudin vetämänä 8.2. alkaen kahden viikon välein keskiviikkoisin klo 10.15-11.45. Tapaamiset järjestetään videotapaamisina Zoomissa 8.2., 22.2., 8.3., 22.3., 5.4., 19.4., 3.5., 17.5., 31.5. ja 14.6. Työnohjausryhmään osallistuminen edellyttää sitoutumista ryhmän tapaamisiin.

Ryhmä on avoin kaikille väitöskirjatutkijoille, joilla on jatko-opiskeluoikeus jossain yliopistossa ja jotka jo työskentelet väitöskirjatutkimuksensa parissa. Ryhmä ei siis ole tarkoitettu vielä niille, jotka vasta suunnittelevat jatkotutkimusta. Rahoituslähteellä tai -tilanteella ei kuitenkaan ole merkitystä. Ryhmän työskentelykieli on suomi.

Ilmoittautuminen

Ryhmään ilmoittaudutaan viimeistään 25.1.2023 sähköpostilla osoitteeseen kimmo.svinhufvud@gmail.com

Vastaa sähköpostissa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin:

1) Kerro lyhyesti, missä vaiheessa jatko-opintosi ja väitöskirjatyöskentelysi ovat.
2) Kerro itsestäsi ja tohtorikoulutettavan työstäsi: millaisessa vaiheessa olet menossa, minkä olet työskentelyssä kokenut haastavaksi?
3) Mihin kaipaat muutosta ja miksi haluaisit ryhmään?

Ryhmään otetaan enintään 8 henkilöä. Ryhmään pääsystä ilmoitetaan viimeistään 27.1.

Hinta

Työnohjausryhmän (10 tapaamista) hinta on 300,- + alv 24 % = 372,-

Ryhmään hyväksyttyjen tulee maksaa sitova varausmaksu 100,- (ei palauteta) 3.2.2023 mennessä. Loppuosuus (272,-) maksetaan 3.3. mennessä tai sopimuksen mukaan osissa.

Väitöskirjaansa ulkopuolisella rahoituksella tekevät voivat tiedustella rahoittajalta mahdollisuudesta sisällyttää työnohjausta hankkeen kuluihin.

Ohjaaja

Ryhmän vetäjä on FT, dosentti, työnohjaaja (STOry) Kimmo Svinhufvud. Päätyönänään Kimmo toimii äidinkielen yliopisto-opettajana Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa. Lisäksi hänellä on vankka kokemus kouluttajana, ohjaajana, tutkijana, tietokirjailijana ja yrittäjänä. Kimmo antaa työnohjausta väitöskirjatutkijoille ja muille asiantuntijatyötä tekeville sekä yksilöohjauksena että ryhmissä.

Jos sinulla on kysyttävää työnohjausryhmästä tai ylipäätään työnohjauksesta, ota rohkeasti yhteyttä: kimmo.svinhufvud@gmail.com

Voit lukea lisää työnohjauksesta ja Kimmosta täältä.

Tervetuloa!

Kategoria: Yleinen | Kommentoi