Pelottaako menestys?

Olen aiemmassa kirjoituksessani käsitellyt prokrastinaatiota, eli lykkäämistä ja välttelyä. Aiheeseen perehtyneiden psykologien keskuudessa prokrastinaatiota pidetään enemmän tunneperäisenä kuin puhtaana ajanhallinnan ongelmana. Tämä kulminoituu monasti erilaisiin pelkoihin, kuten epäonnistumisen pelkoon, kritiikin pelkoon tai kontrolloiduksi joutumisen pelkoon.

Menestymisen pelko on yksi välttelyyn liittyvistä peloista. Siitä puhutaan kuitenkin vähemmän kuin esimerkiksi epäonnistumisen pelosta ja sitä voi siksi olla vaikeampi havaita.

Miten tunnistaa itsessään menestymisen pelko? Jane B. Burka ja Lenora M. Yuen ovat prokrastinaation helpottamiseen erikoistuneita psykologeja. Kirjassaan ”Procrastination – Why You Do It, What to Do About It NOW” Burka ja Yuen esittävät kysymyksiä, jotka auttavat huomaamaan, onko omassa vetkuttelussa mahdollisesti kyse menestymisen pelosta.

Alatko viivytellä projektia, joka on sujunut mainiosti? Tuntuuko tunnustuksen saaminen ahdistavalta? Kun asiat menevät hyvin, odotatko, että jotakin pahaa tapahtuu aivan pian? Saavatko kohteliaisuudet olosi epäluuloiseksi? Jos esimiehesi ehdottaa ylennystä, toivoisitko olevasi näkymätön? Jos menestyt jollakin elämänalueella, sotketko asiasi toisella?

Menestymisen pelon taustalla on kielteisiä uskomuksia siitä, mitä menestys on. Burka ja Yuen erittelevät näitä kirjassaan. Joku saattaa pelätä menestystä siksi, että ajattelee menestyneen ihmisen elämän olevan liian vaativaa. Hänen mielikuvissaan menestys tuo mukanaan kilpailua toisten kanssa, lisääntynyttä itseen ja omaan työhön kohdistuvaa huomiota, korkeita odotuksia – elämää, joka on täynnä suorituksia, eikä ollenkaan iloa tai vapaa-aikaa. Tällaista elämää voisi verrata korkeushyppääjänä olemiseen: kovan harjoittelun ja sinnikkään yrittämisen tuloksena onnistut lopulta hyppäämään korkeammalle kuin koskaan. Ja mitä siitä seuraa? Rimaa nostetaankin korkeammalle.

Tässä mielikuvassa kiintoisaa on, että menestyksen ajatellaan vääjäämättä vievän kohti kontrollin ja valinnanmahdollisuuksien vähenemistä. Toisin sanoen, menestys tuokin mukanaan ikävyyksiä voimaantumisen sijaan. Muutut joksikin toiseksi, elämäsi muuttuu vaikeammaksi ja sen kontrolli siirtyy itseltä muille.

Toinen menestymisen pelon taustalla vaikuttava uskomus voi olla, että menestys tarkoittaa sitä, että joku joutuu aina kärsimään. Jos se et ole sinä itse, on se joku toinen. Pelkäät, että sinun menestyksesi on jonkun menetys. Ehkäpä lapsuudenperheesi muut jäsenet eivät ole korkeasti koulutettuja, ja sinusta tuntuu, että jos menestyt akateemisessa maailmassa, sisaruksesi ovat kateellisia eivätkä vanhempasi ymmärrä asioita, joiden parissa työskentelet. Ajattelet, puolisosi itsetunto ei kestä, jos alat ansaita enemmän kuin hän. Pelkäät, että suhteesi tärkeisiin ihmisiin tavalla tai toisella kärsii.

Menestymisen pelkoa voi herättää myös toisenlainen uskomus: menestys ei ole sinua varten. Et ansaitse menestyä. Elämänhistoriassasi voi olla tapahtumia tai ajanjaksoja, joista et ole järin ylpeä. Ehkäpä olet joskus loukannut läheisiäsi, poikennut kaidalta polulta tai tehnyt muita harkitsemattomia tekoja. Käsityksesi itsestäsi voi – ehkä huomaamattasi – olla niin alhainen, että koet menestyksen olevan vain muita varten.

Kenties harvinaisempi, mutta seurauksiltaan yhtä todellinen voi olla myös päinvastainen kuvitelma: pelkäät olevasi liian täydellinen. Sinulla on jo kaikkea, olet saavuttanut paljon, muut ajattelevat jo nyt elämäsi olevan täydellistä. Olisi liikaa saada vielä väitöskirjakin valmiiksi.

Menestymisen pelon ytimessä on uskomus, että menestyksen ja rakkauden välillä täytyy valita. Menestys tavalla tai toisella vie muita, sinulle tärkeitä ihmisiä kauemmaksi luotasi.

Muutoksiin liittyy riskejä ja menestyskin on muutos. Väitöskirjan tai muun merkittävän työn valmiiksi saaminen on suuri askel, vaikkakin myönteinen sellainen. Muutokset sisältävät tuntemattomia elementtejä; et voi varmasti tietää, mitä kaikkea tulee tapahtumaan. Silti menestyminen ei todennäköisesti ole niin vaikeaa tai pelottavaa, kuin millaisena se pahimmissa mielikuvissa näyttäytyy.

Lohdullisinta voi olla oivaltaminen, että itsensä ja unelmiensa toteuttaminen tuo elämään vahvuutta ja sisäistä tasapainoa, jota tärkeinä pitämiään asioita lykkäävältä ihmiseltä puuttuu. Tämä tasapaino vaikuttaa lähes väistämättä myönteisesti myös ihmissuhteisiin. On helpompaa olla sellaisen henkilön lähellä, joka on tyytyväinen elämäänsä. Niinpä ihminen, joka uskaltaa pyrkiä tavoitteitaan kohti, on yleensä erittäin kykenevä mukautumaan muutoksiin ja uusiin tilanteisiin – lopulta paremmin kuin sellainen, joka pienentää itseään ja kykyjään menestymisen pelon takia.