Esittelen tässä kaksi työkalua, jotka auttavat oman työskentelyn suunnittelemisessa ja aikatauluttamisessa. Työkalut ovat Kahdentoista viikon suunnitelma sekä Viikkosuunnitelma.
Kahdentoista viikon suunnitelma
Kahdentoista viikon suunnitelman tarkoitus on suunnitella seuraavat noin kolme kuukautta etukäteen. Voit käyttää suunnitteluun lomaketta, joka löytyy pdf-muodossa ja Word-dokumenttina.
Lomakkeen tarkemman käytön voit itse suunnitella sopivaksi. Toimin itse siten, että merkitsen lomakkeeseen ensin päivät, jolloin en yksinkertaisesti voi tehdä väitöskirjaa. Tällaisia ovat esimerkiksi opetuspäivät ja muut pakolliset menot. Tämän jälkeen hahmottelen, mitä päiviä voin käyttää väitöskirjan parissa työskentelyyn. Lomakkeen ensimmäiseen sarakkeeseen voi merkitä esimerkiksi pakolliset deadlinet, tai sitten siihen voi merkitä muita suuntaviivoja sen suhteen, mitä kulloinkin pitää tehdä tai olla valmiina.
Miksi juuri kaksitoista viikkoa? Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että idea kahdestatoista viikosta tulee alun perin Wendy Belcherin erinomaisesta kirjasta Writing your journal article in twelve weeks. Belcherin kirjan rakennetta seuraavan lomakkeen löydät hänen kotisivuiltaan.
Olen kuitenkin huomannut, että kaksitoista viikkoa on varsin toimiva ajanjakso työskentelyn suunnitteluun, teki sitten artikkelia tai monografiaa. Kaksitoista viikkoa on riittävän pitkä aika, jotta ajan kulumiseen saa perspektiiviä. Toisaalta se ei ole liian pitkä aika, ja näin suunnittelu on vielä jossain määrin konkreettista ja realistista. Yleensä ensimmäinen oivallus on aina se, että aikaa työskentelyyn on paljon vähemmän kuin ennalta on ajatellut.
Mitenkään kovin tarkkoja suunnitelmia tai tavoitteita ei kahdelletoista viikolle todennäköisesti kuitenkaan kannata tehdä. Aika on siihen yksinkertaisesti liian pitkä, ja eteen tulee tekijöitä, joita et pysty ennakoimaan. Selvyyttä omaan arkeen ja ajankäyttöön kahdentoista viikon suunnitelma voi kuitenkin tuoda.
Viikkosuunnitelma
Vielä konkreettisemmin arjen jäsentämiseen liittyy viikkosuunnitelma. Siihenkin löytyy lomake sekä pdf-muodossa että Word-dokumenttina.
Viikkosuunnitelman tekemisen olen oppinut alun perin Helsingin yliopiston opintopsykologeilta, jotka käyttävät sitä opiskelijoiden kanssa työskennellessään. Viikkosuunnitelmaa voi käyttää monella eri tavalla, suunnitteluun, seurantaan tai sitten molempiin.
Merkitse viikkosuunnitelmaan tunteina ne ajanjaksot, jolloin tarkoituksesi on työskennellä väitöskirjan parissa. Suunnitelmaan voit kirjata myös muut tärkeät työntekoon ja hyvinvointiin liittyvät asiat, kuten esimerkiksi nukkumisen. Lomakkeen toista puoliskoa voit sitten halutessasi käyttää seurantaan. Katso, kuinka suunnitelmasi toteutuu ja kuinka paljon todellisuudessa käytät aikaasi erilaisiin asioihin.
Viikkosuunnitelma muistuttaa perhetyössä ja lastensuojelussa käytössä olevaa sekvenssimenetelmää. Sama menetelmä näyttäisikin toimivan erityisen hyvin myös väitöskirjan tekijöillä, joille elämänhallinta tuottaa haasteita!
Sekvenssimenetelmä-dvd:tä mainostetaan seuraavasti:
Mitä tehdä kun arki ei suju? Jäävätkö asiat hoitamatta, onko koti kaaoksessa? Kuinka saada arki toimivammaksi ja vähemmän uuvuttavaksi?
Eikö olisikin hienoa ratkaista nämä haasteet?
Olen käyttänyt Kahdentoista viikon suunnitelmaa ja Viikkosuunnitelmaa osana väitöskirjan kirjoittajille tarkoitettuja kursseja. Toisille suunnitelmien tekeminen sopii erittäin hyvin, ja esimerkiksi viikkosuunnitelma luo lukujärjestyksen kaltaisen struktuurin, jota voi sitten rauhallisin mielin suorittaa.
Toiset väitöskirjan tekijät sen sijaan alkavat jupista ja siteerata Foucault’n Tarkkailla ja rangaista -kirjaa. Joillekin seuranta ja suunnittelu muodostuukin ahdistavaksi ja lopulta työskentelyä haittaavaksi tekijäksi. Tällöin mielestäni kannattaa keskittyä yksinkertaisesti siihen, että pyrkii tekemään yksittäisistä työpäivistä mahdollisimman mielekkäitä, ja unohtaa liiallinen suunnittelu.
