Kimmo pitää tulevana keväänä Helsingin yliopistossa jälleen väitöskirjantekijöille suunnatun kirjoittamisen kurssin. Kurssi on tarkoitettu kaikkien tiedekuntien väitöskirjaansa kirjoittaville jatko-opiskelijoille.
Kurssin tarkoitus on tukea kunkin osallistujan väitöskirjaprosessia ja edistää väitöskirjojen valmistumista. Kurssilla tehdään väitöskirjan kirjoittamista tukevia harjoituksia, asetetaan yhdessä tavoitteita ja seurataan niiden toteutumista sekä keskustellaan väitöskirjan tekemisestä.
Kurssi soveltuu sekä monografiaa että artikkeliväitöskirjaa kirjoittaville. Kurssin työkieli on suomi, mutta itse väitöskirjan kieli voi olla mikä tahansa. Kurssi noudattelee samoja periaatteita kuin vastaavat graduntekijöille suunnatut kurssit. Näiden kurssien periaatteista löydät esittelyn täältä.
Tässä pari aikaisemmilta kursseilta saatua palautetta, jotka kuvastavat hyvin osallistujien tunnelmia:
”Erinomainen kurssi, hyvä ilmapiiri, innosti, motivoi ja tuki omaa työskentelyä. Korvasi muualla puuttuvaa ohjausta, mitä tulee työprosessiin. Kiitos!”
”Toivoisin voineeni osallistua tällaiselle kurssille jo monta vuotta sitten.”
Suuri osa kurssityöskentelystä tapahtuu kiinteissä pienryhmissä, ja siksi olisi tärkeää, että osallistujat pystyvät myös sitoutumaan ryhmän työskentelyyn.
Kurssi alkaa maanantaina 15.1.2018 klo 10-12 keskustakampuksella (yliopiston päärakennus, sali 21). Tapaamisia on kerran viikossa huhtikuuhun saakka. Kurssille ilmoittaudutaan 2.–7.1.2018 WebOodin kautta.
Tohtoritakuu on nyt viimein saatavilla myös e-kirjana. Kirjaa saa ostaa ainakin Elisa Kirjasta ja Ellibsistä. Lisäksi kirjaa voi lukea Fabula-palvelussa kuukausimaksun maksamalla.
Kirjan sähköistä versiota on aika ajoin kyselty. On hienoa, että se on nyt siis tarjolla myös tässä muodossa.
E-kirjoina on ilmestynyt myös Kimmon kaksi muuta kirjaa eli graduntekijöille suunnattu Gradutakuu sekä yleisemmin kaikkeen kirjoittamiseen tarkoitettu, vastikään uutena laitoksena ilmestynyt Kokonaisvaltainen kirjoittaminen. Näistä etenkin jälkimmäinen voi olla kirjoittamisen haasteiden kanssa kamppailevalle tutkijalle hyödyllistä luettavaa, sillä se sisältää laajan osion kirjoittamisen ongelmista ja niiden voittamisesta. Voit lukea kirjasta lisätietoja täällä.
Käytän nykyisin usein musiikkia tukemaan keskittymistäni ja kirjoittamista. Työskentelen usein kahviloissa, ja musiikki auttaa pitämään hälyäänet ja keskustelut pois korvista. Toisaalta ylimääräiset äänet ovat usein vielä häiritsevämpiä omassa työhuoneessa, sillä kahvilassa häly kuuluu asiaan, mutta varsinaisessa työympäristössä äänet tuntuvat enemmän ylimääräisiltä.
Omasta mielestäni musiikki auttaa keskittymään, mutta musiikin keskittymistä tukeva vaikutus on toisinaan myös kyseenalaistettu. Esimerkiksi Business Insider raportoi tutkimuksesta, jonka mukaan musiikin kuuntelu antaa vain tunteen tehokkuudesta, koska se on kivaa, mutta työskentely musiikkia kuunnellen on todellisuudessa tehottomampaa kuin hiljaisuudessa työskenteleminen.
En nyt varsinaisesti kyseenalaista tuota tutkimusta, koska ei minulla mitään todellista dataa ole edes omasta työtehostani tai sen mahdollisesta paranemisesta. Mielestäni tutkimuksessa on kuitenkin kaksi ongelmaa: Ensinnäkin musiikin kuuntelua verrattiin hiljaisuudessa työskentelyyn. Todellisuudessahan työskentely musiikkia kuunnellen on pikemminkin hälyäänien vaihtoehto. Toisaalta minusta tuntuu myös siltä, että jos jokin asia on meistä kivaa, haluamme tehdä sitä useammin. Tämä taas minun käsitykseni mukaan voi johtaa pidemmän aikavälin tuotteliaisuuteen.
Ainakin minä teen mielelläni asioita, jotka ovat mielestäni kivoja. Aion siis jatkossakin kuunnella musiikkia työskennellessäni. Tässä kolme asiaa, jotka tuntuvat toimivan, kun yhdistän työskentelyä ja musiikin kuuntelua:
1) Hyvät kuulokkeet
Ostin jokin aika itselleni Shuren SE215 -nappikuulokkeet. Ne ovat aivan mahtavat! Ne vaimentavat ulkopuolisia ääniä yli 30 desibeliä, ja tällä taas on kaksi seurausta: Ensinnäkin ulkopuoliset äänet eivät enää häiritse yhtä paljon. Näin keskittyminen helpottuu ja musiikki myös kuulostaa paremmalta. Toisaalta musiikkia voi tällöin todellisuudessa kuunnella hiljempaa. Kuuntelen musiikkia paljon myös bussissa, ja on todella miellyttävää ja korville ystävällistä, kun taustamelua ei tarvitse peittää äänenvoimakkuuden nostolla.
Reilut sata euroa nappikuulokkeista on toki paljon. Ja eivät nuo Shuren kuulokkeet mitenkään täydelliset ole. Niiden korviin laittaminen on aika hidasta, ja lisäksi mikrofonin puute tuntuu näin älypuhelimien aikakaudella hieman hassulta. Mitä enemmän niitä kuitenkin käytän, sitä vähemmän haluan käyttää muita kuulokkeita.
2) Coffitivity
Toinen hauska asia työskentelyn tehostamiseen on Coffitivity. Coffitivity tuottaa tasaista puheensorinaa ja kahvilan ääniä taustalle. Tämä taas näyttäisi tukevan keskittymistä. Coffitivitystä on olemassa selainversio ja älypuhelinsovellukset iPhonelle ja Androidille. Niitä voi siis käyttää samalla, kun kuuntelee musiikkia.
On kyllä kieltämättä aika paradoksaalista, että peitän ensin hälyäänet kuulokkeilla ja syötän tämän jälkeen kuulokkeisiin puheensorinaa. No, se näyttäisi kuitenkin toimivan. Ja joka tapauksessa en todellisuudessa käytä Coffitivityä koko ajan vaan ainoastaan silloin, kun joku käy vaikka puhelimessa kovaäänistä keskustelua, jonka yksityiskohdat kuuluvat kaikille.
Vastaavia ambient-sovelluksia on muitakin. Esimerkiksi iPhonelle tarjolla oleva Thuderspace, joka sisältää erilaisia luonnon ääniä, on mielestäni todella hieno. En kuitenkaan itse käytä sitä niinkään työskentelyn tehostamiseen vaan pikemminkin rentoutumiseen. Voit kuitenkin tietysti kokeilla, olisiko se sinulle sopiva keskittymisen tuki.
3) Hyvä musiikki
Musiikki on tietysti mitä suuremmassa määrin makuasia. Toisen mielestä keskittymistä tukee parhaiten Verdi ja jonkun toisen mielestä taas Kendrick Lamar. Minä olen huomannut, että suhteellisen rauhallinen instrumentaalikonemusiikki sopii minulle tähän tarkoitukseen parhaiten.
Soveltuvan musiikin löytäminen on tietysti oma vaivansa. Jos sinulla on käytössäsi Spotify, voit kuunnella tätä omaa mammuttilistaani. Pidätän kuitenkin oikeuden muokata sitä, jos siltä tuntuu! Yksittäisistä levyistä voin suositella työskentelyn tueksi esimerkiksi Emancipatoria ja Nigel Stanfordia.
—
Tässä olivat omat ehdotukseni keskittymisen tukemiseen musiikin avulla. Kokeile niistä jotain tai kokeile kaikkia. Olisi myös kiva kuulla, jos sinulla on ajatuksia asiaan liittyen tai ehdotuksia hyvästä musiikista tai puhelinsovelluksista.
Tervehdys, erityisesti Aalto-yliopiston tohtoriopiskelijat! Opetan syyslukukaudella Aalto-yliopistossa Finding Joy and Productivity in Academic Writing -kurssia. Kurssi on avoin kaikille Aalto-yliopistossa väitöskirjaa tekeville, riippumatta tutkimusalasta. Myös graduvaiheessa olevat Aallon maisteriopiskelijat ovat tervetulleita osallistumaan. Lisäksi kurssille pääsee JOO-sopimuksen kautta muutama väitöskirjantekijä Aalto-yliopiston ulkopuolelta.
Kurssin opetus- ja työskentelykieli on englanti, mutta kaikki kirjoitustehtävät voi tehdä suomeksi. Opetuspaikka on Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu Helsingin Töölössä.
Kurssi alkaa 8.9. Luennot ovat kerran viikossa tiistaisin klo 12-15 joulukuun alkuun asti. Osallistuminen edellyttää läsnäoloa luennoilla sekä sitoutumista pienryhmän työskentelyyn koko syyslukukauden ajan.
Kurssille voi ilmoittautua Aalto-yliopiston Weboodissa 31.8. asti. Täältä löytyy myös tarkempi kuvaus kurssista.
Kirjamme Tohtoritakuu: kirjoittamisen opas jatko-opiskelijalle ja tutkijalle on ilmestynyt.
Kirja on tarkoitettu kirjoittamisen ja työskentelyn tueksi väitöskirjan tekijöille ja väitöskirjan jälkeiseen tutkimustyöhön. Lisäksi kirjasta hyötyvät myös opinnäytteen ohjaajat sekä kaikki muutkin, joiden työhön kuuluu laajojen kokonaisuuksien hallintaa.
Kirjassa esitellään monenlaisia ajankäytön tekniikoita sekä pohditaan tavoitteita ja niiden asettamista. Kirjassa on myös paljon konkreettisia harjoituksia kirjoitustyön tueksi ja esimerkiksi työskentelyn ongelmien jäsentämiseen.
Väitöskirjan kirjoittaminen ja akateeminen tutkimustyö ovat haastavia tehtäviä. Meistä tuntui, että tällaiselle kirjalle on tarve. Nyt kirjan valmistuttua meistä tuntuu, että samanlaista kirjaa ei ainakaan suomeksi ole olemassa.
